Helsinkiläisten taloyhtiöiden vastikkeet harppaavat – asiantuntija nostaa esille energiasyöpön: ”Harmillisen yleinen”
Energiayhtiö Helen korottaa kaukolämmön hintaa. Tämä nostaa osaltaan helsinkiläisten kerros- ja rivitaloyhtiöiden hoitovastikkeita ”kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttia”, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.
KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA, VESA MOILANEN / LEHTIKUVA, EMILIA ANUNDI, JANNE AALTONEN
HELSINGIN kaupungin energiayhtiö Helen tiedotti keskiviikkona korottavansa kaukolämmön hintaa kolmessa erässä tulevien hintakausien aikana. Ensimmäinen korotus tulee jo lokakuun alussa, kun syksyn kolmen kuukauden hintakaudelle kaukolämpötuotteen kokonaishinta kuluttaja-asiakkaille nousee 22 prosenttia.
Helsinkiläisille taloyhtiöille uutinen on ikävänpuoleinen. Nousevat hinnat voivat tuoda kaukolämmöllä lämmittävien helsinkiläisten yhtiöiden huoltovastikkeisiin jopa 20 prosentin korotuksen, kertoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa. Helen toimittaa kaukolämpöä juuri Helsinkiin.
Lue lisää: Helen jatkaa kaukolämmön hinnankorotuksia: näin hinnat nousevat loka-, tammi- ja maaliskuussa
– Ei tässä oikein muita vaihtoehtoja ole [kuin vastikkeiden korotus]. Kaikki taloyhtiöiden kuluerät korjauksia lukuun ottamatta nousivat jo viime vuonna. Tänä vuonna tämä hintakehitys jatkuu.
Korotusten määrä vaihtelee taloyhtiöiden mukaan, Viljamaa sanoo. Osa taloyhtiöistä on saattanut ennakoida tulevia nousuja ja korottanut vastikkeita hieman tuntuvammin jo etukäteen.
– Keskivertotaloyhtiön hoitovastikkeen korotus on ehkä noin kuukauden-kahden vastiketta vastaava. Prosenteissa se on kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttiin.
Hintojen nousu saattaa myös lykätä taloyhtiöiden tärkeitä remontteja hamaan tulevaisuuteen, Viljamaa pelkää.
– Siitä voi seurata taloteknisiä vahinkoja, kuten putkirikkoja. Tämä huolettaa myös meitä liitossa.
Taloussanomat uutisoi elokuun alussa, että vastikkeisiin voi tulla lähitulevaisuudessa kymmenien tai jopa sadan euron nousu.
Lue lisää: Taloyhtiöiden vastikkeita uhkaa kova nousu – lisälaskua jopa 100 e/kk
NOUSEVAT vastikkeet harmittavat sekä kerros- että rivitaloissa asuvia, Viljamaa sanoo.
– Tosin rivitaloissa hoitovastike on tyypillisesti ollut matalampi, eli voi olla, ettei kustannusten nousu näy sillä puolella yhtä paljon.
Toisaalta Suomessa ja etenkin Helsingissä on liuta 1970- ja 80-luvuilla rakennettuja rivitaloja, jotka alkavat olla kipeästi peruskorjauksen tarpeessa.
– Tällöin vastikkeiden nousun vaikutus voi muista kulueristä johtuen olla isompikin. Yleisesti sanoisin, että rivitalopuolelle on tulossa yhden kuukauden hoitovastiketta vastaava nousupaine.
Kaiken kaikkiaan taloudellisesti kestävällä pohjalla olevalta taloyhtiöltä tulisi löytyä noin kolmen-neljän kuukauden hoitovastikekertymää vastaava määrä puskurirahaa tilillään, Viljamaa linjaa.
– Tämä turvaa sen, että yhtiö selviää välttämättömistä korjauksista ja laskuista. On kuitenkin mahdollista, että kustannusten nousu syö myös näitä puskureita.
Osa Helsingin taloyhtiöistä sijaitsee myös vuokratonteilla, hän muistuttaa.
– Jos tontin vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin, on siihenkin odotettavissa korotusta. Tonttivuokra voi olla taloyhtiössä merkittävä kuluerä, eli näihin taloyhtiöihin tulee sitten hintapainetta kahdesta suunnasta.
KUVA: ANNA HUOVINEN
Isännöintiliiton Tuomas Viljamaa muistuttaa, että taloyhtiön energian säästäminen ei ole välttämättä vaikeaa. – Olennaista on tehdä myös helppoja toimia, joita ei välttämättä ensimmäisenä ajattele, hän sanoo.
OMAN vaikutuksensa kohoaviin kustannuksiin tuovat myös yhtiöiden energialuokat: luokka A on energiatehokkain, G -tehottomin. Mitä parempi luokka, sitä vähemmän hukkaenergiaa.
Osassa taloyhtiöistä tätä energiasiirtymää onkin jo tehty, Viljamaa kertoo. Energiatehokkuuden lisääminen tietää toisaalta myös lisäkustannuksia.
Voiko siis ajatella, että kallistuvat vastikkeet ovat ikään kuin lisäkustannus sellaisten lisäkustannusten päälle, joiden tarkoitus olisi ennaltaehkäistä tulevaisuuden lisäkustannuksia?
– Näinhän se aika lailla on. Me olemme Isännöintiliitossa olleetkin sitä mieltä, että valtion pitäisi antaa voimakkaampaa signaalia taloyhtiöiden energiamurroksen tukemiseen.
Viljamaa kertoo liiton ennakoineen, että 2020-luvun loppuun mennessä joka toisen talon katolla olisi aurinkopaneelijärjestelmä. Nyt tuo ennustus on hänen mukaansa osoittautumassa jopa liian maltilliseksi.
– Kun katsoo vaikka ihan viime kuukausien googlaustietoja, niin aurinkopaneelien kysyntä on räjähtänyt. Todellisuudessa paneelien määrä siis voi olla isompikin. Tämä johtuu siitä, että sähkönkulutus taloyhtiöissä tulee ylipäätään kasvamaan esimerkiksi sähköautojen yleistymisen takia.
VAAN millaisilla keinoilla taloyhtiöt voisivat polkea kulujaan nyt heti? Onko ratkaisu loputtomiin toisteltu suihkujen lyhentäminen, vai löytyykö muitakin kikkoja?
– Kyllä säästösuihkuistakin on hyötyä. Mutta lisäksi kannattaa tarkistaa, ovatko ovien ja ikkunoiden tiivisteet kunnossa. Lisäksi kannattaa selvittää, toimivatko ilmanvaihtokanavat kunnolla. Ilmanvaihto on kriittinen asia, jonka kautta helposti hukataan lämpöä. Se on siis hyvä laittaa kuntoon.
– Jos räppänät ovat tukossa, voi lämpö jakautua kiinteistössä epätasaisesti, eli yhdessä paikassa on liian kuuma ja toisaalla liian kylmä.
Lisäksi kerrostalosta löytyy myös toinen energiasyöppö, jota ei ehkä edes äkkää: liian lämmin rappukäytävä.
– Jos rappukäytävässä on vaikka 23 astetta, niin jo asteen-parin pudotus lämpötilassa tuo ison säästön. Tämä on harmillisen yleinen juttu, jota taloyhtiöissä ei varmaan edes ajatella.
Toisaalta lämpötilan laskeminen ja ilmanvaihtoröörien puhdistus kuulostavat ratkaisuilta, jotka eivät erityisemmin käy taloyhtiöiden kukkaroille.
– Nämä ovat tosiaan aika kustannustehokkaita toimenpiteitä. Energian säästämisessä olennaista on tehdä myös helppoja toimia, joita ei välttämättä ensimmäisenä ajattele.