Isännöintiliiton lakiasiantuntijan Laura Litheniuksen mukaan luvattomasti asennettuja pumppuja tulee liiton tietoon muutamia vuosittain.
ILMALÄMPÖPUMPPUJEN asentaminen edellyttää kerros- ja rivitaloissa aina muutostyöilmoitusta ja taloyhtiön hallituksen lupaa. Jos kyseessä on taloyhtiön ensimmäinen ilmalämpöpumppu, päätetään luvan myöntämisestä yhtiökokouksessa.
Isännöintiliiton lakiasiantuntijan Laura Litheniuksen mukaan edellytykset perustuvat Suomessa asunto-osakeyhtiölakiin. Lain vastaisia asennuksia tulee liiton tietoon muutamia vuosittain. Tarkasta lukumäärästä ei ole toistaiseksi tilastollista tietoa.
– Näissä tapauksissa yhtiö joutuu ensimmäisenä selvittämään, onko pumpun asentanut henkilö pätevä ja koituuko pumpusta taloyhtiölle riskejä. Selvitystyö, väärin asennetun pumpun purkaminen ja reiän paikkaaminen uudella seinämateriaalilla menevät tietysti osakkaan piikkiin, Lithenius sanoo.
Ellei taloyhtiö ole tehnyt ilmalämpöpumppujen asentamisesta erillistä periaatepäätöstä, voi luvan myöntämisessä vierähtää kuukausia. Tarve pumpun nopeaan asentamiseen kasvaa luonnollisesti kesän hellejakson paahtavimpina päivinä.
VÄÄRIN asennettujen pumppujen suurimpia riskitekijöitä ovat Litheniuksen mukaan melu- ja kosteushaitat. Normaalitilanteessa yhtiö valvoo pumpun asentamista ja katsoo, poistuuko sen myötä kertyvä kondenssivesi normaalisti. Lupa pumpun asentamiseen saattaa kaatua myös rakennusluvan nojalla suojeltuun julkisivuun.
Mikäli selvitystöiden myötä osoittautuu, ettei ilmalämpöpumpusta koidu taloyhtiölle haittoja, siirtyy luvan myöntäminen tapauksesta riippuen joko taloyhtiön hallituksen tai yhtiökokouksen harkintaan.
– Tällaisessa tilanteessa voi olla kohtuutonta vaatia tilanteen ennallistamista. On toisaalta sellaisiakin kokouksia, joissa päätetään, ettei ilmalämpöpumppuja saa asentaa ja osakas velvoitetaan poistamaan pumppu käytöstä. Yhtiökokouksella on kuitenkin oikeus päättää rakennuksen yhtenäisestä julkisivusta. Jälkikustannuksista ja turhaan asennetusta pumpusta koituu osakkaalle tietysti taloudellista tappiota.
Yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla yhdelle osakkaalle myönnetty lupa ilmalämpöpumpun asentamiseen tarkoittaa sen myöntämistä kaikille muillekin taloyhtiön osakkaille. Litheniuksen tiedossa ei ole, miten usein yhtiökokoukset päätyvät myönteiseen päätökseen.
– Yhtiökokouksessa kannattaa toki huomioida se, miten kuuma huoneistossa on hellejakson aikana. Jos osakkaan tilannetta hankaloittavat esimerkiksi ikään tai sairauteen liittyvät tekijät, voi hän vedota niihin perustellessaan yhtiökokoukselle ilmalämpöpumpun tarvetta.
LITHENIUS uskoo, että valtaosa ilmalämpöpumppuja vailla muutostyöilmoitusta ja yhtiökokouksen hyväksyntää asennuttaneista osakkaista on tietoisia tempauksensa laittomuudesta. Asian luulisi lakiasiantuntijan mukaan paljastuvan jo keskusteluissa ammattilaisen asentajan kanssa.
– Tässä ei ole kuitenkaan kysymys vain muutaman sentin reiästä. Tuskin he ovat aivan autuaan tietämättömiä asunto-osakeyhtiölaista. On tietysti mahdollista, että joku ensimmäistä kertaa asunto-osakeyhtiössä asuva ei ole huomioinut kaikkia asioita. Viime kädessä tämä tulee tietoon, kun naapuri huomaa asennuksen.
Joissakin tapauksissa osakkaat ovat Litheniuksen mukaan lähteneet asentamaan pumppua yhtiökokouksen kielteisestä päätöksestä huolimatta. Erästä tapausta puidaan parhaillaan korkeimmassa oikeudessa.
– Onneksi näitä ei ole kuitenkaan paljon.
PUMPPUIHIN liittyviä konfliktitilanteita ratkotaan sujuvimmin taloyhtiöiden sisäisillä keskusteluilla, Lithenius kertoo. Kielteisten näkökantojen taustalta paljastuu usein tietämättömyydestä johtuvia aiheettomia pelkoja. Näiden kitkemiseksi yhtiökokouksessa tulisi kuulla osakkaiden lisäksi asiantuntijoita.
– Usein kuulee puhetta, että ilmalämpöpumput aiheuttavat väistämättä paljon melua. Oikein asennetun pumpun kohdalla näin ei kuitenkaan tulisi olla.
Lämpöykkösen markkinointijohtaja Matti Perkkiö kertoi Taloussanomille perjantaina, että ilmalämpöpumppuja asennetaan Suomessa vuosittain noin 50 000–60 000 kappaletta. Laadukkaan pumpun hinta on 1 000–2 000 euron luokkaa.