Liian usein tulee vastaan tilanteita, joissa taloyhtiön teettämästä peruskorjauksesta tai uudiskohteen hallinnon luovutuksesta on kulunut 9,5 vuotta ja sitten alkaa tapahtua: Taloyhtiö tilaa kiireellä kuntoarvion tai erityisen 10-vuotiskatselmuksen ja alkaa sen perusteella etsimään urakoitsijan tai grynderin yhteystietoja lähettääkseen pitkän vaatimuslistan rakennuksessa ja kiinteistöllä havaituista virheistä.
Tällöin ollaan valitettavan usein liian myöhään liikkeellä. Esimerkiksi Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) mukaan virhevaatimukset on pääsääntöisesti esitettävä kahden vuoden takuuajan puitteissa. Urakoitsija kyllä voi joutua vastuuseen myös myöhemmin ilmenevistä virheistä, mutta vain jos niitä ei kohtuuden mukaan ole voitu havaita takuuaikana tai takuutarkastuksessa. Tämä 10 vuoden vastuuaika koskee vain tiettyjä, olennaisia virheitä kuten kokonaan tekemättä jääneitä työnsuorituksia. Lisäksi näyttötaakka virheistä siirtyy tilaajalle ja reklamaatioiden on oltava tehty ajoissa.
Sama periaate hyvin lyhyestä vastuuajasta on asuntokauppalaissa, jossa ostaja (tai taloyhtiö, kun on kyse sen vastuulle kuuluvista rakenteista, eristeistä tai järjestelmistä) voi menettää oikeutensa vedota virheeseen, jos ei ole ns. vuositarkastuksen yhteydessä ilmoittanut virheestä, vaikka hänen olisi pitänyt se havaita. Vuositarkastuksen jälkeisen vastuun osalta on laissa erikseen todettu reklamointivelvollisuus kohtuullisessa ajassa.
Tärkeää on siis mahdollisimman pian jonkin seikan havaitsemisen jälkeen esittää vastapuolelle yksilöity huomautus, jossa kerrotaan millainen virhe tai puute on havaittu ja mitä sen perusteella vaaditaan. Odottaminen vastuuajan loppuun voi johtaa tarpeettomiin oikeudenmenetyksiin. Erityisesti isännöintiyrityksen vaihtuessa pitää pyytää aikaisemmalta isännöitsijältä tarkat tiedot tehdyistä reklamaatioista ja muista mahdollisesti kesken olevista asioista.